Lausekielet eli korkean tason kielet (high level language) muistuttavat puhuttua kieltä, mutta niissä on
- suppea "sanavarasto"
- tarkat kielioppisäännöt eli syntaksi (syntax).
Kielioppisäännöt ilmaisevat ohjelmien sallitun muodon. Ne ovat samankaltaisia kuin esim. suomen kielen kielioppisäännöt välimerkkisääntöineen.
Kaikilla asioilla on lisäksi hyvin tarkat merkitykset eli semantiikka (semantics). Tämä on välttämätöntä, jotta ihminen ja kone voisivat ymmärtää ohjelman samalla tavalla.
Lausekielet eivät ole suunniteltuja millekään laitteistolle erityisesti vaan ne ovat
laiteriippumattomia (device independent).
Lausekieliä on olemassa tuhansia erilaisia moniin käyttötarkoituksiin. Yleisesti
käytössä olevia kieliä on kuitenkin vain joitain kymmeniä.
Ohjelmointikielet luokitellaan yleisesti kolmeen ryhmään:
![]() | Hallinnollinen tietojenkäsittely |
![]() | Teknistieteellinen tietojenkäsittely |
![]() | Tekoäly |