Koti HTOL HkiAMK Viittausopas Paperille Kalvot Unix Sähköposti HTML-opas ftp-opas Newsohje www-julk. Hankkeet Verkot97 Reseptit Palaute. |
Kari Lehtonen
Internet-lähteisiin viittaaminenTiivis käytännöllinen ohjeisto opiskelijoille, opettajille, tutkijoille, toimittajille ja muille kirjoittajille. Sisältää pohdiskelua sähköisten lähteiden luonteesta, täsmällisiä ohjeita lähteisiin viittaamisesta, esimerkkejä sekä viittauksia muihin asiaa käsitteleviin WWW-julkaisuihin.
Sisällys
Sähköisistä lähteistäPerinteisten painettujen kirjojen ja lehtien rinnalle ovat viime vuosina nousseet sähköiset julkaisut, erityisesti Internet-lähteet. Näihin viitataan pääsääntöisesti samoin periaattein kuin painettuihinkin lähteisiin. Lisäksi sähköisissä lähteissä on otettava erityisesti huomioon tietojen luotettavuus, lähteen pysyvyys, dokumentin saatavuus ja tekijänoikeuskysymykset.Tietojen luotettavuusInternetin mahdollistama julkaisemisen helppous vaikeuttaa lähteiden luotettavuuden ja tason arviointia. WWW-dokumentin sisältö voi olla aiheeseen huolellisesti paneutuneen harrastajan tai luotettavan asiantuntijan tuottamaa. Internetistä löytää myös huolimattomuutta, pinnallisuutta ja harkitsemattomia mielipiteitä, ääritapauksissa jopa tahallista vääristelyä.Julkisten laitosten, tutkimuslaitosten, korkeakoulujen, toimitettujen julkaisujen jne. viralliset sivut ovat todennäköisesti painavampia kuin yksittäisten käyttäjien ns. kotisivut kaupallisilla palvelimilla. Aina on hyvä, jos WWW-sivulla esitetyt tiedot voi tarkistaa riippumattomista lähteistä.
WWW-sivujen sisältö poimitaan usein hakusanojen avulla laajoista tietokannoista joka kerta erikseen. Tällainen 'ainutkertainen' sivu on siis olemassa vain lukijan tietokoneessa. Saman dokumentin hakemiseksi tarvitaan sellainen 'osoite', joka sisältää viittauksen palvelimen hakuohjelmaan sekä käytetyt hakusanat. Tällaiset sivut on erityisen tärkeätä tulostaa paperille. Luotettavimpia lähteitä pysyvyyden kannalta ovat erilaiset arkistot, toimitetut julkaisut ja muut vastuullisesti ylläpidetyt WWW-dokumentit, joihin alkuperäinen tekijä ei pääse enää käsiksi.
Lähdeluettelo voidaan laatia useiden eri standardien (APA, MLA, ISO, IFLA) pohjalta. Eri standardit poikkeavat toisistaan lähinnä vain välimerkkien käytön ja kenttien järjestyksen suhteen. Seuraavissa ohjeissa ja esimerkeissä käytetään pistettä jokaisen kentän lopussa. Kaikki Internet-osoitteet kirjoitetaan kulmasulkeiden (< >) sisään. Lähdeluettelon jokaisessa viitteessä on yleensä seuraavat kentät:
KirjoittajaKirjoittajakentän tarkoituksena on identifioida lähteen (dokumentti, ohjelma tai muu tiedosto) sisällöstä vastaava tekijä. Kirjoittajan nimi tulee viitteen ensimmäiseen kenttään muodossa:Sukunimi, Etunimi. Dokumentin kirjoittajan oikea nimi on aina pyrittävä selvittämään. Jos tietoa kirjoittajasta ei ole dokumentissa välittömästi näkyvillä, on syytä tutkia esimerkiksi www-sivujen lähdekoodia, www-sivuun liittyviä muita sivuja, sähköpostiviestin tai keskusteluryhmän artikkelin otsikkorivejä (header) jne. Mikäli sähköpostiosoite on ainoa kirjoittajaan viittaava tieto, käytetään sitä nimen tilalla. Sähköpostiosoite tai kirjoittajan yleisesti tunnettu kutsumanimi voidaan mainita oikean nimen lisäksi (a.k.a. eli also known as). Mikäli kirjoittajaksi on ilmoitettu vain alias (esimerkiksi webmaster), ilmoitetaan lähteestä vastaavaksi tekijäksi aliaksesta vastaava organisaatio.
PäiväysPäiväyksen tarkoituksena on ilmoittaa dokumentin ajallinen kiinnekohta. Kirjallisista lähteistä on perinteisesti ilmoitettu käytetyn lähteen julkaisuvuosi. Monet Internet-dokumentit voivat muuttua milloin hyvänsä. Käytetyn lähteen päiväys ja mahdollinen muutospäiväys on pyrittävä ilmoittamaan mahdollisimman tarkasti, esimerkiksi muodossa:pp.kk.vvvv, muutettu pp.kk.vvvv. Jos dokumentissa ei ole päiväystietoja välittömästi näkyvissä, kannattaa katsoa esimerkiksi WWW-sivun 'lähdekoodia', johon useat html-editorit kirjoittavat päiväystiedot automaattisesti. Mikäli dokumentin tarkka päiväys ei käy mistään ilmi, on viitteen loppuun kirjoitettava omaksi kentäkseen dokumentin lukemispäiväys muodossa: (Luettu pp.kk.vvvv). Mikäli dokumentti on vakiintunut verkossa ilmestyvä aikakausjulkaisu, arkisto tai muu sellainen dokumentti, jota ei ole tarkoitus muuttaa, riittää päiväykseksi julkaisuvuosi. Jos lähteenä käytetään keskusteluryhmän (Usenet News) 'artikkelia', on päiväykseen kirjoitettava myös artikkelin lähettämisaika (saman kirjoittajan samasta aiheesta kirjoittamien eri kommenttien erottelemiseksi): pp.kk.vvvv GMT hh.mm.ss.
Lähteen nimi (otsikko)Lähteen nimen kirjoittamisessa käytetään samoja ohjeita kuin kirjallisissa lähteissä:Lähteen nimi. Jos lähde on artikkeli esimerkiksi sarjajulkaisussa, ilmoitetaan artikkelin nimi kursivoimattomana ja sarjajulkaisun nimi kursivoituna sekä tarpeelliset muut tiedot: Artikkelin nimi, Sarjajulkaisu, nide, numero. Viittauksissa ei voi yleensä käyttää sivunumeroita, koska tavallisten WWW-dokumenttien sivutus riippuu lukijan WWW-selaajan asetuksista. WWW-dokumentin nimen olisi oltava HTML-standardin mukaan <TITLE>-elementissä. Useimmat WWW-selaajat näyttävät tällöin dokumentin nimen ohjelman otsikkopalkissa (lynx: ruudun oikeassa yläkulmassa). Jos tätä elementtiä ei ole, valitaan dokumentin nimeksi sen pääotsikko, joka on yleensä <H1>-kentässä. Tarvittaessa on katsottava WWW-dokumentin lähdekoodia. Sähköpostiviestien ja keskusteluryhmien artikkeleiden otsikot otetaan Subject:-kentästä. Dokumentin tyyppiDokumentin tyypin on tarkoitus ilmaista minkä tyyppisellä ohjelmistolla dokumenttiin pääsee käsiksi (WWW-selaaja, ftp, uutistenlukuohjelma, telnet, sähköposti). Samoin on syytä ilmoittaa, onko lähde julkinen (ei erityistä käyttörajoitusta tai maksua), maksullinen, rekisteröidyille käyttäjille tarkoitettu tai yksityinen. Lähteen tyyppi ilmoitetaan muodossa:[Tyyppi]. Esimerkkejä dokumentin tyypeistä ovat mm. [WWW-dokumentti], [Gopher-dokumentti], [Tiedosto ftp-palvelimella], [Sähköpostiviesti] ja [Keskusteluryhmän artikkeli]. JulkaisutiedotJulkaisutietojen tarkoituksena on mahdollistaa käytetyn lähteen tarkistaminen tai tarkempi lukeminen. Internet-lähteiden oleellinen julkaisutieto on lähteen osoite eli URL (uniform resource locator) . Osoite kirjoitetaan kulmasulkeiden sisään:<osoite>. Kulmasulkujen sisällä olevan osoitteen tulee olla sellainen, että integroitu WWW-selaaja pystyy periaatteessa hakemaan kyseisen dokumentin, kun osoite kirjoitetaan selaajan osoitekenttään. Internet-osoitteeseen kuuluu normaalisti protokolla, palvelin ja palvelimen sisäinen tarkempi osoite tai identifikaatio, esimerkiksi WWW-sivut: <http://www-palvelin/mahd. hakupolku/mahd. tiedosto>. Katso myös alla olevia esimerkkejä. Osoite on kirjoitettava ehdottoman täydellisenä ja virheettömänä. Kopioi WWW-dokumenttien osoitteet selaajan osoitekentästä leikepöydän tms. avulla. Älä yritä kirjoittaa pitkiä osoitteita 'käsin'. Jos olet hakenut dokumentin tai ohjelman ftp-ohjelmalla, on osoite koottava seuraavasti: <ftp://palvelin/hakupolku/tiedosto>. Keskusteluryhmän (Usenet News) artikkelin Internet-osoite on muotoa: <news:tunnus@palvelin>. Tämä löytyy viestin Message-ID: -kentästä.
Esimerkkejä
Lähteet ja lisätietojaSeuraavassa on lueteltu WWW-lähteitä, joita on käytetty hyväksi tätä dokumenttia laadittaessa. Niistä löytää lisää tietoa ja pohdiskelua aiheesta sekä vaihtoehtoisia tapoja Internet-lähteisiin viittaamiseen.Hyvä yleislähde Internet-lähteisiin viittaamisesta on Linguist-postituslistan (The LINGUIST List) ylläpitäjän luettelo eri standardien (APA, MLA, ISO, IFLA) mukaisista viittausohjeista. Luettelossa on viittauksia myös muihin tyylioppaisiin:
Linguist. 1996. Citing On-line Sources. [WWW-dokumentti]. <http://www.emich.edu/~linguist/citing.html>.Painetusta kirjallisuudesta mainittakoon:
Li, X. & Crane, N. B. 1996. Electronic styles: A handbook for citing electronic information (Revised edition). Medford, NJ: Information Today. Muita suomenkielisiä WWW-dokumentteja Internet-lähteisiin viittaamisesta ovat:
Onnela, Tapio et al. 23.1.1997 (muutettu).
Honkasalo, Riku. 4.9.1997.
Roinila, Markku. 1996. Internet-lähteisiin viittaaminen : alustava katsaus. [WWW-dokumentti]. <http://www.helsinki.fi/~mroinila/katsaus.htm>.
Helsingin teknillinen korkeakoulu. Ei päiväystä. Internet-resurssien merkitseminen lähdeluetteloon. [WWW-dokumentti]. <http://www.hut.fi/Yksikot/Erillislaitokset/Kirjasto/ Perusteellista analyysia tietokannoista, hajautetusta dokumenttien hallinnasta ja näihin liittyvistä menetelmistä on dokumentissa:
Kuronen, Timo. 15.11.1997. Hajautettu dokumenttien hallinta: Johdatus tekstin ja dokumenttien käsittelyyn tietoverkoissa. [WWW-dokumentti]. <http://herkules.oulu.fi/kuronen/html/kuronen.html>. Pohdiskelua sähköisten lähteiden ongelmista löytyy mm. seuraavista dokumenteista:
Suominen, Jaakko. 17.4.1997. Historioitsijan internet-opas: elektronisten lähteiden luotettavuus . [WWW-dokumentti]. <http://www.utu.fi/hum/historia/kh/iopas/ongelmat.html>.
Honkasalo, Riku. 4.9.1997. Tietoverkot politologisen tutkimuksen lähdemateriaalina: Tietoverkkoresurssien ongelmakysymykset. [WWW-dokumentti]. <http://www.utu.fi/~rikhon/esitys.htm#ti>. Internet-dokumenttien tekijänoikeuskysymyksiä on pohdittu mm. seuraavissa dokumenteissa:
Korpela, Jukka. 14.1.1998. Tekijänoikeus: vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin. [WWW-dokumentti]. <http://www.hut.fi/~jkorpela/tekoik.html>.
Tähän dokumenttiin viitataan seuraavasti: Lehtonen, Kari. 1997, muutettu 20.3.1998. Internet-lähteisiin viittaaminen. [WWW-dokumentti]. <http://www.teli.stadia.fi/~lehtonen/intlviit.html>. Tästä dokumentista löytyy myös paremmin paperille tulostettava versio.
Copyright 1997 © Kari Lehtonen. Viimeksi muutettu 20.3.1998. Kotisivulleni.
|